— parhaat valokuvasi netissä!

Kuva on automaattisesti pienennetty alkuperäistä pienemmäksi. Katso alkuperäinen kuva.

Arvostelu

58

Katsottu: 1625

Ääniä: 17

Petteri Keränen

Kategoriasta Luonto
ladattu 28 huhtikuuta 2014, 20:37

Roolit:

Valokuvaaja:
Ei mainittu
Malli:
Ei mainittu

EXIF

Kamera:
Canon EOS 6D 
Objektiivi:
EF400mm f/5.6L USM  
Polttoväli:
400 
Valotusaika:
1/4000 
Aukko:
f/5.6 
ISO:
1250 

Kuvauspaikka:

Muita kuvia käyttäjältä Petteri Keränen:

Katso käyttäjän Petteri Keränen koko portfolio

Kommentit ja palautteet

  • Petteri Keränen kirjoitti valokuvasta 28 huhtikuuta 2014, 20:37

    Punervalle taivaalle ilmestyi majesteetti kuin kaukaa menneestä.
  • 0

    Petteri Keränen kirjoitti 28 huhtikuuta 2014, 20:39

    Suosittelen kuvan katsomista myös täydessä koossa. Siitä majesteetista avautuu yksityiskohtia.

    Kuvalle olisi voinut laittaa myös toisen nimen, "Tiippanan tasoitus". ;)

  • 1

    Jaana-Marja kirjoitti 28 huhtikuuta 2014, 21:41

    No johan on vaatetukset menijällä -tosi komea kaveri ja kuva!

  • 1

    Jukka Tiippana kirjoitti 29 huhtikuuta 2014, 3:01

    Sieltä hän saapuu historian hamuhämärästä, kun saketti ja liituraita eivät vielä olleet eriytyneet omiksi puvuikseen.

  • 0

    Petteri Keränen kirjoitti 29 huhtikuuta 2014, 5:20

    Niin... menin kojulle suununtaina illalla 27.4.2014, ja näin kahden kyhmyjoutsenen nousevan ilmaan, kun kuljin pitkin pitkospuita. Harmi, pahus... mietin. Kohta kuulin, kuinka joutsenet ilmeisesti laskeutuivat. Toinen pahus. Kojussa oli sisällä kolme miekkosta, yksi meidän Tiippanan Jukka... Mainitsin harmittelevani menettämääni joutsenten nousua ja laskua. Pienen ystävällismielisen "kenttäkettuilun" myötä kerrottiin, että "jokainen hetki on ainutlaatuinen".

    Pitkän iltasen aikana pohdittiin luontokuvaajan taikauskoa ja menetettyjä tilaisuuksia. Kuinka jonkun kaveri oli laittanut juuri varusteet reppuun, ja ohi lensi haikara. "Se antoi tasoitusta!", totesi joku. Luontokuvaus on hieman kilpailuhenkistä, arvelin... nauraa käkätettiin tasoituskommentille.

    Herrat lähtivät yksi toisensa jälkeen, se viimeinenkin, kun valo väheni auringon kadotessa pilvien taa. Minäkin nostin repun selkääni, ja olin hyvästelemässä jo sitä ainutta vain kiikarin kera kulkenutta bongaria, kun... aurinko tulikin esiin. Jäin. Katselin luontoa. Kamera oli vähemmän valmiina. Minä vain istuin.

    Ja paikalle saapui harmaahaikara. Antamaan tasoitusta minulle. Kertomaan muinaisesta maailmasta, joka oli jo kadonnut kauan ennen meitä. Majesteetti lensi rauhallisesti ylitse. Ja samalla kaislikossa pulputtivat viitasammakot. http://users.utu.fi/hlehto/aania/sammakko/viitasammakko_parainen_B01h28m29s03may2009_ed.mp3 --- tuolta voi tarkistaa, mikä konsertti kävi.

    Harvoinpa sitä on yhtä onnellisena lähtenyt kotiin. Lintumies kiikareineen jäi paikalle illan hämärtyessä kokonaan. Koska paikalla oli pääskysiä ja västäräkkejä, paljon lintuja, hän sanoi. Hän jäisi vielä niitä katsomaan. Niin, ystäviensä pariin? Taisin ymmärtää. Minä palasin kotiin nostamaan pyykkikoneeseen jääneet housut kuivumaan seuraavaa päivää varten.

  • 0

    Harde kirjoitti 29 huhtikuuta 2014, 12:19

    Upea ilmestys. Lämmin iltavalo valaisee kauniisti.